Visio tulevaisuuden kaupungista

”Turku aikoo investoida yli miljardi euroa kaupungin vetovoiman lisäämiseen – tarkoituksena on houkutella uusia asukkaita ja yrityksiä”, saimme lukea uutisista Ylen uutisista 10.5. (https://yle.fi/uutiset/3-11918442) Turku on kasvukeskus, jonka vetovoimaa kaupunki haluaa entisestään lisätä. 

Vetovoiman rinnalla kulkee pitovoima, jossa kaupungin lumoamiskyky punnitaan. Pitovoiman ytimessä on kulttuuri, joka tarjoaa asukkaalle viihtymistä ja harrastusmahdollisuuksia. Kulttuuri osana arkea lisää hyvinvointia ja elämän mielekkyyttä.

Suurinvestointien listalla on Turun historiallisen keskustan kehittäminen. Vanhakaupunki on yksi Turun kaupunkistrategian kehittämiskohteista. Se yhdistää keskustan yliopistoalueeseen ja kehittyvään Kupittaan tiedepuistoon ja vaatii elävyyttä, kaupunkilaisille avointa saavutettavuutta ja toiminnallisuutta.

Kaupungin perustama visioryhmä korostaa Turkua linkkinä eurooppalaisen tieteen, kulttuuriin ja kaupunkirakentamisen historiaan. Turun Vanhakaupunki onkin aivan poikkeuksellinen kokonaisuus Suomessa eikä vastaavaa löydy muista kaupungeista. Lähimmät verrokit ovat Tukholmassa ja Tallinnassa. Tämänhetkinen, kaupunkilaisille avoin Vanhakaupunki käsittää pittoreskin kujan Nunnankadulta Suurtorille, ja edelleen Kirjakahvilan pihalle ja siihen kiertely loppuukin. Mutta mitä jos koko kortteli avautuisi? Kirjakahvilan pihan perältä aukeaa portti seuraavalle sisäpihalle, arkkitehtonisesti kerrokselliselle ja kiinnostavalle. Portit aukeavat edelleen Hämeenkadulle ja Nunnankadulle, josta voikin kävellä Aboa Vetus & Ars Novan sisäpihalle, muurien katveeseen. Tässä sitä eurooppalaista kaupunkihistoriaa, jonka visiotyöryhmäkin on tunnistanut. Miljöö yksistään kuitenkaan ei riitä, vaan rakennuksissa on oltava kaupunkilaisille ja matkailijoille avointa toimintaa, elävyyttä ja tapahtumia. Miten?

Meillä on ratkaisu.

Rettigin vanha tupakkamakasiini muutetaan Taiteen taloksi. Sen pohjakerroksissa on liiketiloja luovien alojen yrittäjille, vaikkapa muotoilijoille tai vaatesuunnittelijoille. Toiseen kerrokseen tulee klubitila, johon mahtuu 250 hengen yleisö. Kerrokseen mahtuu myös teatteritila, joka tarjoaa kotinäyttämön turkulaisille esittävän taiteen tekijöille, ja mahdollistaa vierailut, myös kansainväliset sellaiset. 

Ylemmissä kerroksissa toimii kuvataiteilijoita, käsityöläisiä, sanataiteen ammattilaisia ja musiikintekijöitä. Osaa tiloista käytetään kurssitukseen ja työpajoihin, niin harrastajille kuin ammattilaisille. Talosta löytyy näyttelytiloja, vuokrattavia työtiloja ja toimistoja sekä Taiteen talon yhteinen keskus, josta voi ostaa lippuja mihin tahansa taidetapahtumiin ja esityksiin, sijaitsevat ne sitten Rettigissä tai muualla kaupungissa. Sisäpihan ravintola terasseineen antaa mahdollisuuden viivähtää ja nauttia eurooppalaisesta piazzatunnelmasta. Taiteen talo sijoittuu kiinteäksi osaksi Aurajokirannan kulttuuribulevardia. Se on kohtaamispaikka, kaupunkilaisille ja matkailijoille.

Turun taidekenttä on jo nyt Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen rikas ja monimuotoinen. Taiteen talo vahvistaa Turun imagoa ja kaupunkistrategiaa. Vain panostamalla elävään kulttuuriin, saadaan Vanhastakaupungista ympärivuotisesti toimiva ja varmistetaan sen viihtyisyys. Taiteen talo on investointi: se tuo tuloja, matkailijoita ja kasvattaa ja kehittää kolmannen sektorin taide- ja kulttuuritoimintaa. Ainutlaatuinen hanke tarjoaa aidon eurooppalaisen kohtaamisten keitaan, jollaista Turku haluaa kehittää. Se on investointi kestävään kehitykseen ja pitovoimaan, visioon kehittyvästä ja kasvavasta kaupungista.

Kirjoittaja on Taiteen edistämiskeskuksen läänintaiteilija Annika Dahlsten.