Ikävän maa puvustaja ja Karjalazet Nuoret Suomes -yhdistyksen varapuheenjohtaja Stiina Laine avaa ajatuksiaan teoksen merkityksestä ja minkälaista teosta on ollut tehdä.

”Olen itse evakko kolmannessa polvessa, karjalainen siis itsekin, ja Karjala ja karjalaisuus ovat asioita, joiden kanssa teen töitä päivittäin palkallisena ja palkatta. Suhde teoksen aiheeseen ja teemoihin on siis todella läheinen ja senkin takia tunnetasolla hyvin laidasta laitaan vievä. Teos on nostanut pitkään paljon kaikenlaista, niin historiasta kuin nykyhetkestäkin: iloa, surua, huvitusta, kipua. Sitä on jotenkin vaikea kuvailla, miten nämä asiat sekä iskevät todella lähelle, kivuliaastikin, mutta samalta tuntuvat todella kaukaisilta ja utuisilta. Ja miten tämä tuntuu jälleen kaikki surullisen ajankohtaiselta, kun miettii pakolaisia Suomessa tälläkin hetkellä.”

”Teos on jotenkin tuonut itselleni paljon konkreettisemmaksi sitä, mitä evakkous todella on. Mutta tämän lisäksi olen saanut myös uusia näkökulmia kulttuurien kohtaamiseen, sekä toisaalta suomalaisten kokemukseen samasta tilanteesta. Jotenkin osaan rinnastaa kokemuksia nykyisyyteen ehkä vielä hitusen paremmin.”

”Ikävän maa on nostanut pintaan niinkin kliseisen pohdinnan kuin ”ajat muuttuu, mutta ihmiset eivät ehkä niinkään”. Enää ei eletä 1900-lukua, mutta sotaa pakenevien kohtelu ei ole muuttunut juurikaan – katsoo vaikka sitä, miten rasistisesti Lähi-Idästä paenneita täällä kohdellaan. Toisaalta teos on antanut minulle toivoa: kun näistä asioista puhutaan, niitä tuodaan esille, ehkä me ihmisetkin vähitellen pystymme muuttumaan. Ja toivottavasti ilman yhtäkään sotaa lisää. Teos tuntuu tuovan tämän kaiken kovin konkreettisesti lähelle ja se, jos mikä, pistää meidät miettimään. Me kaikki olemme yhtä arvokkaita, yhtä ihmisiä. Toivoisinkin, että tämä myös herättelisi katsojia miettimään myös Suomen historiaa ja sitä kohtelua, jota esim. karjalaiset ovat saaneet osakseen – ja saavat yhä. Nämä asiat eivät ole vieläkään kadonneet mihinkään, meidän tarinamme jatkuu yhä.”

”Teos mielestäni kertoo ihmisyydestä, kivusta, menetyksestä, ilosta, toivosta, tuskasta, rakkaudesta ja uusista aluista. Miten kivuliasta on hylätä oma elämä, oma maa, oma yhteisö pakon edessä, mutta myös miten se johtaa uusiin kohtaamisiin, uusiin yhteisöihin, uuteen elämään. Miten syviä haavoja sota jättää jälkeensä aivan kaikkialle, minkä vuoksi solidaarisuuden, empatian ja ymmärryksen merkitys korostuu. Ja miten tärkeää on ymmärtää historiaa, jotta emme toistaisi samoja virheitä, aiheuttaisi samaa tuskaa, enää tulevaisuudessa.”

Mitä olet itse oppinut prosessin aikana?

”Paljon kaikkea aina paikallishistoriasta Nuuskapolkkaan ja improvisoituihin puvustusratkaisuihin, mutta erityisesti oman jaksamisen ja muiden tuen tärkeyden. On tärkeää uskaltaa avata suunsa, kun tuntee olonsa epävarmaksi tai jaksaminen, fyysinen tai henkinen, tuntuu olevan vähissä. Etenkin kun itsekin yllätyn, miten iholle teos ja sen työstäminen todella tulee. Onneksi meillä on aivan ihana työryhmä, jonka seurassa tämä kaikki myös tuntuu turvalliselta!”

”Niin ja Varsinais-suomalaisten laulun, tai sen melodian ainakin. Siinä vasta korvamato!”

Ikävän maa ammentaa aikalaiskertomuksista, mutta  on fiktiivinen tulkinta ajan tapahtumista. Teoksen evakkoperhe lähtee matkaan Kannaksen Metsäpirtistä ja mutkien kautta sijoitetaan Lietoon.

🌾  Tervetuloa mukaan – me etsimme tietä kotiin. 🌾

Ikävän maa Liedon Vanhalinnassa 7.7.-7.8.2022

Liput (ovelta/ennakkoon): www.turunylioppilasteatteri.fi/liput
Normaali 28€/25€
Alennus (opiskelija, varusmies, eläkeläinen, työtön) 17€/14€

kuva: Reea Ruusuvuori

Lue lisää: https://www.ts.fi/teemat/5302877