Turun ylioppilasteatterin tämänvuotinen Liedon Vanhalinnassa nähtävä kesäteatteriesitys Puskafarssi 2019 on komedia pikkukylästä, jossa järjestetään onnellisuusfestivaalit. Esitys on käsikirjoituksesta lähtien valmistettu yhteistyössä Puskafarssi 2019 -työryhmän voimin. Itse pääsin tähän kesähurvitteluun mukaan muusikoksi ja tässä tekstissä kirjoitan omasta näkökulmastani, millaista näytelmää on ollut valmistaa.

Puskafarssi 2019:ssä käytettyä työryhmäkeskeistä työskentelytapaa kutsutaan nimellä devising (englanniksi devising theatre tai devised theatre), joka on 1900-luvulla kehittynyt yhteisöllinen teatterin tekemisen tapa. Devisingissa esityksellä ei ole valmista käsikirjoitusta, vaan käsikirjoituksen ja esityksen valmistaa esityksen työryhmä jonkinlaisen lähtömateriaalin, vaikkapa ajatusten ja kysymysten, pohjalta. Esityksen ohjaaja huolehtii, että esityksestä syntyy yhtenäinen kokonaisuus.

Puskafarssi 2019:ää valmisti muutama työryhmä, joista kullakin oli jokin vastuualue. Ennen harjoitusten alkua ohjaaja värväsi näytelmän taiteellista toteutusta varten käsikirjoitus-, musiikki- ja tekniikkavastaavan ja lavastajat, puvustajat ja näyttelijät. Ohjaaja vastasi näyttelijöiden ohjaamisesta apulaisohjaajan kanssa. Harjoituskauden alussa käsikirjoittajat alkoivat käsikirjoittaa näytelmää, näyttelijät harjoitella roolihahmoja ja kohtauksia ja muusikot tehdä näytelmän musiikkia ohjaajan antamien ohjeiden ja ajatusten pohjalta.

Ohjaajan toiveena oli, että esitykseen tulee kansanmusiikkia, joten ensimmäisissä harjoituksissamme aloimme muusikkojen kesken kuunnella kansanmusiikkia. Kuuntelemastamme musiikista inspiroituneina teimme esitykseen muun muassa polkan, sottiisin ja valssin. Jotta saimme kolmihenkisen yhtyeemme kuulostamaan kansanmusiikilta, keräsimme kansanmusiikkiin sopivia soittimia. Esimerkiksi itse kaivoin esiin isoisäni vanhan mandoliinin, jota aloin opetella soittamaan. Lisäksi bändin soitinkokoonpanoon kuuluu muun muassa skotlantilainen minihaitari, kitara, tamburiini, quiro, kajon ja muita rytmisoittimia, ja jykevän pohjan kappaleille antaa kontrabasso.

Tuotantopalavereissa työryhmien edustajat kävivät läpi, miten kukin työryhmä edistyi. Sitä mukaa kuin harjoitukset etenivät ja materiaalia syntyi, esimerkiksi me muusikot soitimme tekemiämme kappaleita muulle työryhmälle ja näyttelijät esittivät valmistamiaan kohtauksia muille. Käsikirjoittajien oli helppoa jakaa kirjoittamiaan kohtauksia meille sähköisesti. Kun käsikirjoitukseen tuli uusia kohtauksia, esimerkiksi muusikot saivat tietoa, millaista musiikkia mihinkin kohtaan kaivattiin. Lisäksi harjoituskauden edettyä myös muusikot saivat pienet roolit näyteltäväkseen. Kun lopulta käsikirjoitus oli valmis, kokonaisuutta voitiin alkaa käydä läpi.

Yhteenvetona todettakoon, että Puskafarssi 2019:ssä näkyy monen tekijän kädenjälki. Huomautan, että tässä tekstissä mainitsin vain taiteellisia tekijöitä, mutta yhtä lailla kiitos esityksestä kuuluu esimerkiksi tuottajille, lipunmyyjille, teatterisihteerille, teatterin johtokunnalle, Vanhalinnalle ja Turun ylioppilasteatterin jäsenille, jotka valitsivat esityksen teatterin ohjelmistoon. Luonnollisesti mitään esitystä ei kumminkaan ole ilman yleisöä, joten toivotan kaikki lämpimästi (sanan kaikissa merkityksissä) tervetuloa katsomaan Puskafarssi 2019:ää, joka pyörii Vanhalinnassa vielä elokuun loppuun asti.

P.s. muistathan ottaa vesipullon mukaan katsomoon.

Teksti: Antti Ainola
Kuvat: Jussi Ronkainen