Jos kaverisi ei tykkää halailusta, hän ei välttämättä ole tunnekylmä  – Hellyyden huone pureutuu nykyaikaisiin hellyyden ja koskettamisen kulttuurisiin merkityksiin

Hellyyden huone -nykyteatteriteos esitetään Turun ylioppilasteatterilla joulukuun alkupuoliskolla. Esitys luo katsauksen siihen, miten suomalaiset suhtautuvat hellyyteen ja hellyydenosoituksiin etenkin tilanteissa, joissa ei ole ilmeistä romanttisista tai seksuaalista jännitettä. Tekijöidensä mielestä esityksessä on keskeistä sen teemojen ajankohtaisuus ja ryhmäkeskeisyys, jonka merkitys korostuu sekä lavalla että kulisseissa.

Turun ylioppilasteatterilla nähdään 1.12. Hellyyden huone -esityksen ensi-ilta. Esitys on Noora “Nessi” Kääriäisen ja Selma Hopsun ensimmäinen yhteisohjaus ja inspiroitunut Pilvi Hyvärin palkitusta sarjakuvasta Hellyydenkipeys, joka on voittanut Helsingin sarjakuvafestivaalien Taivaallinen pienlehti -palkinnon.

Hellyyden huone tarkastelee nykyteatterin keinoin suomalaisen kulttuurin vakiintuneita ja vaihtoehtoisia käsityksiä hellyydestä ja hellyydenosoituksista. Nykyteatterille tyypillisesti esityksen teemat konkretisoituvat lavalle yksittäisiksi episodeiksi, joista kukin omin tavoin lähestyy hellyyttä ja hellyydenosoituksia etenkin muista kuin romanttisista tai seksuaalisista tulokulmista käsin.

Kielitoimiston sanakirja määrittelee hellyyden lempeydeksi, myötätunnoksi, sääliksi tai muiksi sellaisiksi tunteiksi tai niiden kohteiksi. Näin määriteltynä hellyys näkyy esimerkiksi episodissa, joka käsittelee ihanuutta, jota äiti kokee vastasyntyneen lapsen koskettamisesta.

Sanakirjamääritelmän lisäksi hellyys kytkeytyy esityksessä kielteisiin tunteisiin. Erään episodin roolihahmo raivostuu ja tulee yksinäiseksi, kun muut eivät tajua tämän potevan hellyydenkipeyttä.

– Se, että kaipaa kosketusta, voi aiheuttaa häpeää. Kenen on sallittua pyytää kosketusta ja keneltä, kysyy Kääriäinen retorisesti.

“Nämä sanat sopivat mielestäni kuvaamaan hyvin sitä, mitä yksinäisyys ei ole”

Yksinäisyys on paitsi yksi Hellyyden huoneen aiheista, myös ajankohtainen yhteiskunnallinen ilmiö. Aiheeseen perehtynyt yhteiskuntatieteellinen tutkimus osoittaa, että suomalaiset kokevat itsensä nykyään aiempaa yksinäisemmiksi.

– Koettu yksinäisyys on lisääntynyt kaikissa väestöryhmissä vuosivälillä 2016-2022 esimerkiksi ikään, sukupuoleen tai koulutustaustaan katsomatta. Se määritellään tutkimuskirjallisuudessa yksilön kielteisenä kokemuksena, joka kumpuaa määrällisesti ja laadullisesti puutteellisista ihmissuhteista. Siten sitä voidaan pitää henkisenä pahoinvointina, mutta se kytkeytyy myös ruumiilliseen pahoinvointiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin, toteaa yksinäisyyteen perehtynyt sosiologian väitöskirjatutkija Markus Laaninen Turun yliopistosta.

Esityksessä syvennytään ihmisen luomiin suhteisiin, joiden kautta muodostuvat hellyyden ja hellyydenosoitusten kulttuuriset merkitykset. Näistä kysyttäessä suhteessa yksinäisyyteen Laaninen ei keksi akateemisesti mielekästä sanottavaa. Arkiajattelusta käsin sellaista kuitenkin löytyy.

– Minulle tulee hellyydestä mieleen toinen ihminen, kosketus ja rakkaus. Nämä sanat sopivat mielestäni kuvaaman hyvin sitä, mitä yksinäisyys ei ole, Laaninen tyhjentää.

Hellyyden huone on ajankohtainen myös toisesta näkökulmasta, väittää esityksen työryhmä: esitystä voidaan pitää yleisenä kannanottona.

– Yhteiskunnassamme olisi tärkeää olla enemmän ei-seksuaalista, hyvää tahtovaa kosketusta, lataa Hopsu.

Ryhmäkeskeisyys korostuu lavalla ja kulisseissa

Prosessi, jonka tarkoituksena on muodostaa temaattisesti yhtenäinen tarina hyvin erilaisten ihmisten kokemuksista, on ollut Kääriäisen mielestä itsessään antoisa oppimiskokemus. Yksi opetuksista nousee yli muiden.

– Se, miten ihminen käsittää hellyyden ja on tottunut osoittamaan sitä, riippuu paljon lapsuuden kodissa vallinneista tavoista ja sukupolvien välisistä eroista, Kääriäinen väittää.

Esitys ei pohjaudu ennalta valmiiseen käsikirjoitukseen, vaan se muodostui työryhmän keskuudessa harjoituskauden aikana. Näin syntyi teksti, jonka esittää yhteensä kymmenen sukupuoleltaan, iältään ja elämänkokemukseltaan erilaista näyttelijää.

Moniäänisyydestään ja -muotoisuudestaan huolimatta työryhmä on Hopsun mukaan löytänyt yhteisen sävelen sekä lavalla että kulisseissa.

– Kaikki kymmenen esiintyjää ovat tekemässä teatteria ihan vain rakkaudesta lajiin, mitä on ollut upea seurata vierestä. Itselleni erityisen antoisaa ja avartavaa on ollut työskennellä sekä kokeneiden että vasta-alkaneiden teatteriharrastajien kanssa. Jokaisella on ollut oma tärkeä kosketustarina kerrottavanaan, Hopsu kuvailee.

Ensi-illan lisäksi myös loput kahdeksan näytöstä esitetään Turun ylioppilasteatterin näyttämöllä Taiteen talolla 1.-16.12. välisenä aikana. Liput näytöksiin ovat myynnissä Turun ylioppilasteatterin nettisivuilla. Normaalihintainen lippu maksaa ennakkoon 20 € ja ovelta 24 €. Kunkin esityksen jälkeen yleisö on vapaa jäämään lämpiöön nauttimaan seurasta ja glögitarjoilusta. Esitystä ei suositella alle 10-vuotiaille.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Tuottaja Olavi Partanen, 0451706461, info@turunylioppilasteatteri.fi