Titus Andronicus oli pitkään Shakespearen halveksituin näytelmä

Titus Andronicus
20.1.2020
Mielipuoliveturi
16.2.2020

Titus Andronicus oli pitkään Shakespearen halveksituin näytelmä

Titus Andronicus on Shakespearen näytelmistä ajankohtaisin

Shakespearen Titus Andronicus saa ensi-iltansa Turun ylioppilasteatterilla tämän viikon perjantaina 31.1. Esitystä on harjoiteltu jo useita kuukausia ja kaikki alkaa olla loppusilausta vaille kohdillaan. Mutta miksi Titus Andronicus nähdään Turun ylioppilasteatterilla juuri nyt ja mikä on tarina Shakespearen kenties halveksituimman näytelmän takana?

Titus Andronicus on näytelmä vallasta, kostosta, pahuudesta ja hyvyydestä. Alkuperäisteoksessa Rooma on käynyt kymmenen vuotta veristä sotaa goottibarbaareja vastaan. Voitokas roomalaiskenraali Titus palaa kotiin sodasta vain joutuakseen keskelle häijyä valtaistuinpeliä. Seuraa veristä juonittelua ja absurdeja mittasuhteita saava koston kierre, josta kukaan ei selviä puhtoisena.

William Shakespeare kirjoitti Titus Andronicuksen noin vuonna 1588. Näytelmä on Shakespearen ensimmäisiä tragedioita, ja voi olla, että hän näytelmää kirjoittaessaan vielä tunnusteli tragedian maailmaa. Näytelmä on selvästi kirjoitettu jäljitellen tuohon aikaan suosittuja väkivaltaisia ja verisiä kostonäytelmiä, jotka keräsivät magneettien tavoin kansaa teatteriin. Myös Titus Andronicus oli ensimmäisinä vuosikymmeninään suosittu näytelmä, ja sitä esitettiin teattereissa säännöllisesti.

Ajat kuitenkin muuttuivat. Jo 1600-luvulle tultaessa viktoriaaninen aikakausi alkoi nostamaan päätään, ja viimeistään 1700-luvulla sivistyksen ja tieteen aikakaudella Titus Andronicus oli aivan liian barbaarinen ja makaaberi teattereiden lavoille.  Toisinaan Titus Andronicuksesta tehtiin uusi sovitus teatterilavoille, jolloin kriitikot yleensä lyttäsivät teoksen kokonaan. Vuonna 1687 teatterikriitikko ja kirjailija Edward Ravenscroft kirjoitti ”’tis the most incorrect and indigested piece in all his works. It seems rather a heap of rubbish than a structure.” Teos oli täyttä roskaa.

Seuraavalla vuosisadalla, 1765, kriitikko Samuel Johnson ei uskonut että näytelmä enää koskaan löytää tietään teatterilavoille, sillä ”the barbarity of the spectacles, and the general massacre which are here exhibited, can scarcely be conceived tolerable to any audience.” Titus Andronicus oli yleisölle liikaa.  Vielä 1927 näytelmäkirjailija T.S. Eliot kiteytti hyvin yleisen asenteen Titusta kohtaan näin: ”one of the stupidest and most uninspired plays ever written, a play in which it is incredible that Shakespeare had any hand at all”. Pitkään Titus Andronicusta pidettiin merkittävänä näytelmänä vain sen vuoksi, että se oli Shakespearen kirjoittama. Jos sen olisi kirjoittanut kuka tahansa muu, olisi se jo vuosisatojen kuluessa unohtunut, kuollut ja kuopattu.

Jälleen ajat muuttuivat. Tuli sota. Toisen maailmansodan jälkeen Titus Andronicus nousi uuteen arvostukseen. Maailmassa oli tapahtunut paljon sellaista pahaa, josta viktoriaanisella ajalla ei oltu voitu edes kuvitella. Toinen maailmansota näytti jälleen sen, miten paha ihminen voi toiselle ihmiselle olla. Vuonna 1987 historioitsija A.L. Rowse on sanoi, että Titus Andronicus ei viktoriaanisella ajalla yksinkertaisesti ollut uskottava. Toista oli sotien jälkeen, kun ihmisen pahuus oli jälleen kerran todistettu, ja oli ajankohtaista kysyä kuka oli hyvä ja kuka paha, kuka ansaitsee rangaistuksen ja kuka armahduksen?

Titus Andronicusta alettiin jälleen esittää. Sitä on esitetty vuosien mittaan muun muassa Englannissa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Suomessa. Vuonna 1970 Suomen TV1 esitti taltioinnin Jukka Sipilän käsikirjoittamasta ja ohjaamasta  Titus Andronicus näytelmästä. Vuonna 1999 Titus Andronicuksesta tehtiin elokuva. Elokuvan ohjaaja Julie Taymorin mukaan Titus Andronicus on Shakespearen teoksista oleellisin nykypäivänä, koska se kysyy kysymyksiä, jotka sopii kysyä myös tämän päivän maailmassa.

Turun ylioppilasteatterin Titus Andronicus on Suomessa ensimmäinen teatterisovitus näytelmästä sitten 1980-luvun lopun. ”Shakespearen näytelmä Rooman valtakunnan hajoamisesta tuntuu kutkuttavan ajankohtaiselta juuri nyt ilmastonmuutoksen, oikeistopopulismin ja ääriajatteluun liittyvien kysymysten myötä”, miettii ohjaaja Vili von Nissinen. ”Näytelmästä nousee esiin teemoina myös #metoo ja maahanmuutto, ja kaikuja löytyy myös al-Hol -keskusteluun. Nämä ovat isoja teemoja, jotka ovat pinnalla yhteiskunnassamme kaiken aikaa. Jos joku suuren bardin teksti puhuttelee tämän päivän ihmisiä, niin juuri tämä.” Turun ylioppilasteatterin versiossa antiikin Rooma on vaihtunut dystooppiseen ilmastokatastrofin jälkeiseen tulevaisuuden maailmaan, kattoon on nostettu diskopallo, goottibarbaarit ovat vaihtuneet ekoterroristeiksi ja veri on vaihtunut…niin mihin? Tule katsomaan niin näet!

Titus Andronicus esityskausi 31.1.-4.3. Liput löydät täältä.